Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Heinkuu 28, 2014, 06:11:33 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: KERHON PÄÄSIVU: http://www.guzziclub.fi
 
   Etusivu   Ohjeet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Guzzin "Ducati" lataussäädin  (Luettu 1408 kertaa)
Camn

Viestejä: 1 231



« : Heinkuu 13, 2013, 23:42:20 »

On ollut tuosta ”Ducati” lataussäätimestä juuri toisaalla puhetta.

Niin, sähköstä tietävät. Luin juuri, että parantamisen varaa olisi käytetyssä johdotustavassa ja säätimen toimintatavassa. Laturi/säädin –johtojen banaaniliittimet ovat joskus ongelmallisia. Säädin tukeutuu maadoituksessaan siihen, että se saa maan rungosta. Säätimen ja rungon välissä on "peltiklipsit", joissa on pulttien kierteet (yksi ohut maajohto kyllä tulee siihen samaan väliin). Latausvirta kulkee johtosarjassa ensin 30A sulakkeelle ja siitä akun plus navalle. Säädin tunnistelee akun jännitteen valoreleen jälkeisestä virtapiiristä, jossa jännite putoaa aina jonkin verran. Matkalla voi olla heikommin johtavia kohtia (releiden kärjet, liittimet) lataussäätimen diodit voivat kuulemma palaa tämän vuoksi.

Kun oli tuo valojen sulakkeiden palaminen jarruvalokytkimellä tapahtuneen oikosulun vuoksi, katsoin myös muut sulakkeet. 30A lataussulake oli muoviosiltaan sulanut, mutta ei sulakkeena palanut. Tämä on raportoituja ”V11 ominaisuuksia”. Kun tutkin sitä virtapiiriä sähkökaaviosta mistä säädin tunnistelee akun jännitettä, siellä on tosiaan monta ”epäjatkuvuuskohtaa” ja virran kuluttajaa.

Jos  a) sulake palaa,  b) starttirele on rikki tai vaihtaa siihen väärän tyypin releen, c) valorele on rikki => ei ole sähköä tuossa virtapiirissä. Lataussäädin ei saa tietoa mikä on ”akkujännite”.  Mitä tapahtuu?  Ajaa voi, ainoastaan kierroslukumittari on nollilla ja ajo-/jarruvaloja ei ole, parkit on. Eilen ajoin muutaman kilometrin tuossa tilassa kotiin. Työntääkö säädin kaikki ampeerit mitkä irti lähtevät akulle luullessaan, että akkujännite on 0V, jolloin 30A sulake tässä latausvirtapiirissä alkaa muoviosiltaan sulaa mutta ei pala? Sulakkeen "jalat" olivat vähän likaiset. Oliko sulake huonolaatuinen - ei kai se saisi sulaa (oli oikean kokoinen, 30A)? Muistan että myös sulakerasian pohjia on sulanut joillakin.

Laturi työntää 3000 rpm kierroksilla 23,50A ja 4000 rpm 25A. Aina kuitenkin alle 30A (millä opilla sulakkeen muoviosat sitten sulavat). Tuossa periaatekaaviossa ei näy sitä hässäkkää, minkä kautta akkujännite säätimelle tulee. Siinä on "oikaistu" ja piirretty johto akun plus navalta "ignition switch" kautta säätimelle. Oikeasti se kulkee kaikkien noiden edellä mainitsemieni mutkien kautta (mutta ei virtalukon kautta).


* Ducati_säädin.jpg (135.72 kilotavua, 1348x445 - tarkasteltu 119 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Heinkuu 19, 2013, 00:15:04 kirjoittanut Camn » tallennettu

V11
TimoEv

Viestejä: 1 165


Porukassa mukana - pyynnöistä huolimatta!


« Vastaus #1 : Heinkuu 14, 2013, 07:22:36 »

Sulakkeen virka on palaa, eli suojella sen "etupuolella" olevai johtoja palamiselta.
Paksusähköasioissa on termi "oikosulkuehto". Se tarkoittaa sitä, että kun tehdään sulaketaululta mitattuna pisimmän kaapelin päässä olevassa kohteessa ( esim. pistorasia ) oikosulku, pitää sulakkeen palaa. Jos ei pala, niin vian syyn yleensä tutkii palokunta. ( vrt. uutisia karjasuojien paloista )

Näissä pikkusähkövehkeissä on ongelmana se, että ihan oikeasti ei tiedetä paljonko virtaa jokin kohde tuottaa. Siis onko ylipäätään oikosulkutilanteessa sellainen virtamäärä edes saavutettavissa, että sulake palaa. Sulakehan ei pala heti ( tai lainkaan ) kun nimellisarvo on saavutettu, esim. 5A. En tähän ryhdy asiaa enempää penkomaan - aurinko paistaa ja ajokeli lämpenee... Grin
Kokonaan toinen asia tietenkin on, jos on vaikka ihan itse omin kätösin rakennellut johtojuttuja tms. näppärää.
tallennettu
Hajakenttä

Viestejä: 172



« Vastaus #2 : Heinkuu 14, 2013, 12:30:12 »

Generaattori ja lataussäädin toimivat kimpassa siten, että generaattorilta tulee sähköt, yleensä B merkitystä navasta akulle. Sähkö tulee 3-vaihe staattorikäämiltä tasasuuntaajan kautta. Se kiertää lataussäätimen kautta siksi, että siitä lataussäädin tunnustelee jännitteen. Sitten säädin säätää generaattorin roottorin käämin virtaa F merkitystä navasta, hiiliharjojen läpi, sen mukaan onko staattorilta tullut jännite yli vai alle 14,4 V autoissa ja kesälaitteissa 13,6 V. Säädin siis ei kajoa päävirtaan, joka vain käväisee sen sisällä juurikin mittaamista varten. Säätö tapahtuu säätämällä roottorin magnetointia, joka on virraltaan n. 1...3 A ja siis paljon helpompi säädettävä kuin päävirran 30 A. Referenssinä toimii yleensä referenssi-zener-diodi. Relesäätimissä aikoinaan, 70-luvulla ja vanhemmilla, oli referenssinä aseteltava jousipaine.

Koska generaattorin vikatilaa varten on latauksen merkkivalo, se sijoitetaan niin, että sen toiselle puolelle tulee akun jännite ja toiselle puolelle generaattorin jännite, siksi on se toinen johdin lampulta säätimelle. Jos akkujännite on korkeampi kuin "puuttuva" generaattorijännite on lampulla tietysti eri jännitteet navoissaan ja valo tulee. Siitä merkkilampun johtimesta todellakin otetaan myös herätysvirta sen varmistamiseksi, että generaattori tosiaan alkaa tehdä sähköä aloittaessaan pyörimisen, mikäli sen pelkkä roottorin jäännösmagnetismi, remanenssi, ei siihen riittäisi pitkän seisotuksen jälkeen. Turha seisotushan on kielletty SähkötK:n vessan seinässä olevassa merkinnässä.

Edellisestä poiketen on olemassa kestomagneettilatureita. Niissä ei ole roottorilla käämiä, eikä harjahiiliä kulumassa. Säätöäkään ei siten voida tehdä magnetointia säätämällä vaan on käytettävä suurivirtaista sarjasäätäjää, joko hakkuria, tai perinteistä "silitysrauta" transistorisäätäjää. Laturi siis tekee sähköenergiaa aina täysillä pyörimisnopeudestaan riippuen, ja säätö tehdään muuttamalla lämmöksi kaikki ylimääräinen. Tällaisia löytyy ainakin pienenpuoleisista venemoottoreista. Kestomagneettilaturi voi olla myös kokonaan ilman säätäjää, kuten polkupyörän dynamo, ollen rautasydämeltään siten mitoitettu, että pienellä kierrosluvulla se antaa täyden 13,6 V ja sitten magneettikenttä kyllästyy, rautasydän tulee täyteen, eikävtkä jännite ja virtakaan enää nouse, vaikka pyöritettäisiin kuinka kovaa. Wattimäärä vaan on aika pieni, mutta kevyessä kalustossa usein riittävä.

Mitä sulakkeisiin tulee, niiden lämpeneminen yleensä johtuu likaisista liitoksista tai liian pienestä kosketuspinta-alasta liitoskohdassa kun kosketinjouset väsyvät. Lämpöä syntyy vain jos sulakkeella syntyy tehohäviö. Ehjän ison sulakkeen vastus on suunnilleen nolla. Ohminlain mukaan virta saa olla vaikka mitä vastuksen ollessa nolla eikä synny jännitehäviötä, jolloin 30 amppeeria kertaa nolla volttia on nolla wattia ja lämpöä ei synny. Ihan volttimittarilla voi mitata sulakkeen yli näkyvän jännitehäviön, jos sitä on jollain suurella virralla. Sitten voi yrittää korjata sen sulakepesän. Pieni jännitehäviö nimellisvirran äärirajalla syntyy ja sulakkeen kuuluukin lämmetä ja palaa poikki rajan ylittyessä, kuten lajitoveri edellä hyvin kuvasi.
tallennettu

Sentire la forza!
Terv: Timo
Camn

Viestejä: 1 231



« Vastaus #3 : Heinkuu 14, 2013, 23:13:22 »

Latauksen osalta kaikki on tehtaan jäljiltä. Yhden tyhjän johdottamattoman sulakerasian sulakepaikan (ollut ihan alkupään malleissa sähkötoimisen bensahanan sulakepaikka) olen ottanut käyttöön. Nyt kyllä pelkään sitä johtopätkää joka menee akun plus navalta sulakkeelle...ettei koskaan hiertyisi ja ottaisi runkoon. Mutta samalla tavalla se on Luigi myös tehnyt johtosarjoineen. Jotenkinhan se sähkö on akun plussalta sulakkeille tuotava. Laitoin siihen johtoon toki ylimääräistä eristystä vielä päälle.

Näköjään kattipyörissä (V11/2003=>) on toisen tyyppinen säädin, siitä ei lähde kun johdot akun plus ja miinus -napoihin (ei latauksen merkkivaloa). Anniversary Nevadassa lienee samantyyppinen laturi mutta muuten uudempi sähköjärjestelmä? Katittomissa V11 malleissa on tämä vanhempi säädin ja latauksen puutteen merkkivalo, näköjään yleinen säädintyyppi (myös esim. Daytona, Centauro, Calit -97=>04).

Kampiakselin päässä oleva laturi pukkaa vaihtovirtaa säätimelle. Tasasuuntauksen on siis tapahduttava säädinyksikössä. Onko tässä tapauksessa laturi kestomagneettityyppiä? Pyörimisnopeudesta riippuva laturilta tuleva AC jännite on 1000rpm/15V, 3000rpm/40V, 6000rpm/80V. Säätimeltä pitäisi lähteä 14-14,6 V tasavirtaa akulle ja latauksen merkkivalon sammua 700 rpm alkaen.

Tuo merkkivalojupakka on mielenkiintoinen ja minulle uusi. Tuntuu ihmeelliseltä, että hehkulampun molemmilla puolilla on "jännite" ja silti  lanka hehkuu... Missään ei näy sitä akun miinusta, joka lampun toiselle puolelle kytkettäisiin. Jotain hämärää säätimessä omalla kohdalla on, kun latausvalo ei yleensä pala kun virrat kääntää ensimmäisen kerran päälle. Mutta kun kerrankin on yrittänyt käynnistää, se palaa räväkästi (virrat päällä, kone seis). Tyhjäkäynnillä (n. 1000 rpm) valo pyrkii välillä lievästi hehkumaan. Olen lukenut tästä ilmiöstä (ei pala kun virrat kääntää eka kerran päälle) muidenkin kohdalla. On siis oltava säätimestä johtuva asia? Säätimen rukoon tulevan maajohdon olen puhdistanut. Monet vetävät siihen vielä toisen lisämaajohdon rungosta, se on vielä tekemättä.

Sulaneen sulakkeen jalat olivat vähän likaiset. Samoin myös yksi ajossa jatkuvasti vetäneenä oleskeleva rele oli aina lämmin, sen jaloissa näkyi pientä ”hitsaumaa”.


* Duc_säädin_kytkentä.jpg (226.37 kilotavua, 1635x1109 - tarkasteltu 146 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Heinkuu 17, 2014, 21:45:12 kirjoittanut Camn » tallennettu

V11
VAHVA

Viestejä: 23


« Vastaus #4 : Heinkuu 15, 2013, 08:07:10 »


Tuo merkkivalojupakka on mielenkiintoinen ja minulle uusi. Tuntuu ihmeelliseltä, että hehkulampun molemmilla puolilla on "jännite" ja silti  lanka hehkuu... Missään ei näy sitä akun miinusta, joka lampun toiselle puolelle kytkettäisiin. Jotain hämärää säätimessä omalla kohdalla on, kun latausvalo ei yleensä pala kun virrat kääntää ensimmäisen kerran päälle. Mutta kun kerrankin on yrittänyt käynnistää, se palaa räväkästi (virrat päällä, kone seis). Tyhjäkäynnillä (n. 1000 rpm) valo pyrkii välillä lievästi hehkumaan. Olen lukenut tästä ilmiöstä (ei pala kun virrat kääntää eka kerran päälle) muidenkin kohdalla. On siis oltava säätimestä johtuva asia? Säätimen rukoon tulevan maajohdon olen puhdistanut. Monet vetävät siihen vielä toisen lisämaajohdon rungosta, se on vielä tekemättä.

) –releisiin (nyt Wehrlet). Boscheissa liittimetkin ovat jotain eri metallia (jalompaa?), kellertävämpiä. Kalliita tosin ovat mutta ei sentään mitään Carc -mallien starttireleiden hintaisia...

Juuri noin käyttäytyi toisessa keskustelussa kaipaamani jännitteensäädin joka sitten antautuikin (tai oli jo antautunut).
tallennettu
Hajakenttä

Viestejä: 172



« Vastaus #5 : Heinkuu 15, 2013, 15:28:47 »

Käydessäni renkaan vaihdossa kyselin paljon nähneeltä mekaanikolta näistä laturimalleista. Hän nosteli romukopasta niitä osia ja sanoi enimmän osan olevan näitä kestomagneettilatureita. Joissakin on kestomagneetti sisäkehällä pyörivässä roottorissa ja joissakin ulkokehällä vauhtipyörän kyljessä pyörivässä roottorissa ja staattori käämeineen sisäkehällä. Monet vielä uivat öljyssä, joka aikojen kuluessa liottelee käämeistä eristykset. Vain harva valmistaja edelleen käyttää autoissa tyypillistä liukurenkaallista ja harjahiilellistä mallia, joissa on joko hihnaveto tai ratasveto. Niissähän on hyvänä puolena suuri tehontuotto suuren pyörimisnopeuden takia. Kestomagneettilaturilla on yritetty saada kompensoitua hidasta pyörimisnopeutta suurella halkaisijalla ja suurella napaluvulla. Niissä näkyy olevan kaikki käämit sarjaan kytkettyjä ja kaksi johdinta vain tulee ulos, siis käämin päät. Tuotoksena on kohtalaisen suuritaajuinen ja yksivaiheinen vaihtosähkö, joka on tasasuunnattava.

Lainaus
Kampiakselin päässä oleva laturi pukkaa vaihtovirtaa säätimelle. Tasasuuntauksen on siis tapahduttava säädinyksikössä. Onko tässä tapauksessa laturi kestomagneettityyppiä? Pyörimisnopeudesta riippuva laturilta tuleva AC jännite on 1000rpm/15V, 3000rpm/40V, 6000rpm/80V. Säätimeltä pitäisi lähteä 14-14,6 V tasavirtaa akulle ja latauksen merkkivalon sammua 700 rpm alkaen.

Oikein arvattu. Nevada ainakin näkyy olevan tuota kevyttä kalustoa ja laturi kestomagneettityyppiä. Se on hyvä asia sikäli, että harjahiiliä ei ole vaivoina. Sähköntuotto ei liene kovin iso ja lisälaitteiden kytkemisessä on oltava maltillinen, ettei akku ala olla liian usein vajaassa latauksessa. Nuo jännitteet lienee mitattu kuormittamattomasta laturista. Jos Luigi on ollut vähääkään kärryillä, hän on mitoittanut laturin raudat niin, että pyörän nimellisellä sähkökuormalla, ajovalot päällä, laturi tuottaa pikkuista vaille täyden virran ja raudat ovat lähellä kyllästymistä. Se on virta, joka tekee magneettikentän, ei jännite, ja virta riippuu kuormituksesta, joista suurin lienee ajovalot. Tasasuuntaaja ei nykyisillä puolijohteilla ole ongelma. Varsinkin jos laturin raudat tosiaan kyllästyvät sopivasti ja laturi ei edes anna ylivirtaa, vaikka se oikosuljettaisiin, eikä sen käämit pala eivätkä tasasuuntausdioditkaan. Kuormitettuna mitattuna nuo jännitteet eri kierrosluvuilla olisivat luullakseni aivan eri luokkaa. En ole mitannut. Joka tapauksessa jännitteensäädin kuorii kaiken ylimääräisen pois ja päästää vain sallitun jännitteen järjestelmään. Koska virta on melkoinen ja se ylimääräinen jännitteen osa poistetaan syntyy niiden tulon suuruinen häviöteho, joka muuttuu lämmöksi regulaattoritransistorissa. Siitä syystä on se musta jäähdytysripa.

Nevadassakaan ei ole latausvian merkkivaloa. Lienee jätetty tarpeettomana pois. Latauksen merkkivalo, ollessaan hehkulamppu, palaa tietysti silloin kun sen hehkulangan päissä on eri jännitteet toisiinsa nähden. Se jännite-ero aiheuttaa hehkulankaan virran ja valo tulee. Koska latausvika lamppu ei saa palaa aina laturin seistessä, on järjestettävä releiden tai muiden kytkimien kautta niin, että merkkilamppu syttyy vasta kun virrat kytketään. Kun elektronisia jännitteensäätimiä alettiin käyttää tuli niiden rakenteesta johtuen hiukan monimutkaiseksi järjestää se merkkilamppu niin, että itse jännitteen säätö ei häiriydy. Siksi se käytöskin on vähän epälooginen joissakin tapauksissa. Lediä käytettäessä on hehkulangan tilalla led, joka on diodi ja johtaa vain toiseen suuntaan. Siksi tehtiin aivan erikseen säätäjän mikropiirille sellainen lisäjalka, jossa bitti nousee ykköseksi jos lataus ei täytä tiettyjä ehtoja. Lopulta ledikin jätettiin pois ja vastaava bitti viedään vain diagnostiikalle, joka latausvian sattuessa sytyttää häiriövalon.
tallennettu

Sentire la forza!
Terv: Timo
Camn

Viestejä: 1 231



« Vastaus #6 : Heinkuu 15, 2013, 18:26:38 »

Näin ne asiat selviävät kun joku ottaa asiakseen ne selventää Smiley, kiitos. Nyt on tämäkin asia tutumpaa. Workshop Manualissa on yllättävän perinpohjaiset ohjeet säätimen kunnon kontrolloimiseen. Käämit ovat tosiaan sarjassa, niistä kahdesta laturista tulevasta keltaisesta johdosta ("banaaniliittimet", kuvassa vasemmalla) mitattuna kokonaisvastuksen tulisi olla 0,2-0,3 Ohmia. Ohjeessa vielä erikseen muistutetaan että mikäli väärät johdot laitetaan ristiin, säädin rikkoutuu. Kyse täytyy olla siitä liittimestä, josta toinen johto menee latauksen puutteen merkkivalolle ja toinen saa plussaa kun virta on päällä (kuvassa oikealla, keskimmäinen johto menee sulakkeen kautta akun plus navalle). Tuo liitin onkin valmistettu niin (myös "banaanityyppinen"), että sitä ei saa ristiin. Tuo laturin tekemä vaihtovirta kehotetaan tarvittaessa mittaamaan niin, että laturilta tulevat johdot irrotetaan säätimeltä ja moottori käynnistetään. Silloin pitää tulla nuo mainitut AC jännitteet, kuormittamattomana. Uudemman säätimen (ei latauksen puutteen merkkivaloa) muovisia liittimiä on joskus moitittu siinä mielessä että kontaktit helpommin likaantuvat => liittimen muoviosat sulavat. Mutta maata ei ole näkyvissä muuten kuin tuon jäähdytysrivoilla varustetun säätimen ulkokuoren avulla.

Vielä viimeinen asia tuohon latauksen puutteen merkkivalon toimintaan, jonka näin sähkömaallikkona hieman ”hankalaksi” koen. Kun sitä koettaa ymmärtää sähkökaavioiden kautta, tulee mutka matkaan. Näihin v11sport.de –lähteestä peräisin oleviin värillisiin selkeämpiin (kattiversion?) kuviin on jäänyt virhe. Latauksen puutteen merkkivalon ("Gen") hehkulangan toinen puoli on kytketty kierroslukumittarille. Sähkökaavioon on piirretty kuitenkin miinus merkki siihen liittimeen, johon tuo merkkivalon johto tulee. Sen täytyy olla siis ”plus” –liitin ja olla yhteydessä esim. kierroslukumittarin taustavalon plus napaan (joka on virtapiiriä ”parkkivalot + mittarivalot”). Liittimestä "7" tulee kierroslukumittarin näyttämätieto eculta. Merkkasin punaisella mielestäni "oikeat" merkinnät (mustat ovat alkuperäiset).

Lainaus
noin käyttäytyi toisessa keskustelussa kaipaamani jännitteensäädin
Sitten lienee syytä varautua säätimen vaihtoon jossain jossain lähitulevaisuudessa...


* Ducati_säädin.jpg (79.75 kilotavua, 697x759 - tarkasteltu 92 kertaa.)

* Kuvavirhe.jpg (72.96 kilotavua, 775x574 - tarkasteltu 116 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Heinkuu 19, 2013, 00:17:48 kirjoittanut Camn » tallennettu

V11
motomatti

Viestejä: 3 323


« Vastaus #7 : Heinkuu 15, 2013, 19:01:51 »

Tuo Ducati säädin on tullut tutuksi vuosien mittaan niin Apriliasta, Ducatista kuin Guzzista. Vaikka nimi viitta italialaiseen moottoripyörämerkkiin niin kyse on eri yhtiöstä. Ducati oli alunpitäen radiovalmistaja ja siitä erkaantui aikoinaan moottoripyörävalmistus. Molemmat firmat ovat siis hengissä.

Muutamia dramaattisia tilanteita on sattunut tuon säätimen tiimmoilta. Näyttävimpiä spektaakkeleita on ollut kun lataussäätimen hartsi syttyy tuleen ja paksu savu pursuaa satulan alta.
Toinen havaittava hajoamisilmiö on kuuluva pamaus joka aiheuttaa kuljettajalle paniikkireaktion. Säädin tulee ikään kuin täyteen ja halkaisee itsensä äänekkäästi.

Onneksi säädin on hyvin yleinen ja niitä on arkipäivisin saatavilla liki kaikkia eurooppalaisia moottoripyörämerkkejä edustavissa liikkeissä suolaiseen hintaan.
Kytkennöissä on eroja mutta toimintatapa on sama.

Muistakaa se maadoitus. Itsellä ainkin kaikki säädinhäiriöt ovat johtuneet maajohtoviasta. Säädin pitää hyvin tuuletetusta paikasta. Itse olen sijoittanut niitä ajovalon alle alakolmioon ja siitä erillinen punottu maajohto runkoon ohi ohjauslaakerin.
tallennettu
Hajakenttä

Viestejä: 172



« Vastaus #8 : Heinkuu 15, 2013, 20:47:16 »

Jos se jotenkin on varmistettavissa, niin kannattaa kyllä tehdä kaikki, että latauksensäädin ei pääse savuttamaan. Jos tuo suodattamaton 50+ V vaihtosähköä pääsee jonkin vikatilanteen takia järjestelmään voi suolaisen hintaisia purkkeja joutua ostamaan enemmänkin. Se maajohto on ainakin viisasta varmistaa, varsinkin jos purkki on ohjauslaakerin tuollapuolen. Lienee siellä ohjauslaakerin ohittava maajohto tietysti, mutta varmistaa kannattaa.

Sekin pitää muistaa, että jos säädin viedään etäälle johtopunoksen päähän ja käytetään maajohtona samaa maata, jota esim. ajovalo käyttää, siinä maajohtimessa syntyy lampun ottaman virran ja johtimen vastuksen verran jännitehäviötä, joka muuttaa regulaattorin antojännitettä ylöspäin jonkun voltin kymmenyksen, koska regulaattori tällöin kelluu sen häviön verran ylemmässä maatasossa. Omassa maajohdossaan se kelluu häviön verran alemmassa maatasossa. Jos maajohto pääsee katkeamaan syntyy katastrofi, koska regulaattori kelluu tuntemattomassa maatasossa, joka voi olla jonkun lampun tai muun kautta kiertävä.

Luigi ei näköjään suunnitellut generaattoria kyllästyvillä raudoilla, joten se jaksaa kyllä polttaa sekä omat kääminsä, että muutakin sähkötarviketta. Päättelen siitä, että generaattorin (Nevada) tehoksi on ilmoitettu 330 W ja joissakin lähteissä 350 W (24,3 A 14,4 V). En mistään laiteyhdistelmistä saa niin paljoa kulutustehoja yhteenlaskemalla. Akkuakaan ei saa ladata puolellakaan tuosta virrasta muutamaa minuuttia pidempään tai tulee entinen akku. Onhan se toisaalta hyvä kun riittää sähkötehoa. Latusregulaattorin tehonkestoa ei ole erikseen ilmoitettu pyörän tiedoissa, ehkä se on siinä regulaattorin myyntipakkauksessa sanottu. Kaikki pyörän sähköt kuitenkin menevät regulaattorin läpi. Tosin... mikään ei estä jakamasta pyörän sähköpiirejä kahteen osaan ja laittaa niille omat regulaattorit, mutta se on jo eri juttu.
tallennettu

Sentire la forza!
Terv: Timo
motomatti

Viestejä: 3 323


« Vastaus #9 : Heinkuu 15, 2013, 21:50:14 »

Entistävanhaan oli liki joka pyörässä amppeerimittari. Siinä oli merkit: - (miinus) ja + (ynnä). Keskellä oli 0 (nolla) Jos viisari näytti miinusta niin tiesi että ajan mittaan sähkö patterista hiipuu ja esimerkiksi ajovalo sammuu. Meno tosin ei koska sytytystä hoiti toinen, erillinen sähköjärjestelmä. Sitten kun nämä järjestelmät integroitiin niin vikatiheys ei juurikaan parantunut. Mutta se ei kuulu tähän.

Kahdeksankymmentäluvulla italianpyörissä oli useissa vakiona volttimittari. Se on käytännöllinen vieläkin. Sitä pitää lukea vain hieman eri tavalla: Jos jännite on ajossa valot ym kahvalämppärit päällä niin viisarin pitäisi näyttää yli 12 volttia, jos näyttää alempia lukemia niin kohta meno loppuu ihan loppumalla. Jos taas on lukema yli 14 voltin jatkuvasti niin itse ainakin alkaisin etsiä järjestelmävikaa.

Eikä se volttimittari ole yksinomaan kasarijuttu vaan nyt näissä CARC-malleissa on jälleen volttimittari. Tai siis digitaalinäyttö. Joka tosin näyttää hieman alempaa lukemaa kuin akkujännite todellisuudessa on.

Mutta volttimittaria voin suositella niihin vehkeisiin joissa sitä ei ole. Kytkentäkin on helpoimmasta päästä.
Tässä yksi jossa erilaisia toimintoja.

tallennettu
TunturiTT

Viestejä: 3 420



« Vastaus #10 : Heinkuu 15, 2013, 22:37:32 »

Noista säätimistä, merkistä riippumatta, suurin osa varmaan hajoaa juuri huonon maadoituksen takia. Ryhtyvät sittem lämpeämään ja hajoavat. Loput sitten näkevät tiensä pään huonojen liitosten aiheuttaman käryn johdosta.

Kiinnostaako jotain ihan ajon aikana laitteen tuottama volttimäärä, että ihan seuraa sitä? Taitaa suurin tarve mittarille olla vian/oireen etsintä vikatilanteessa.
Itse rakentelin Larioon, kun muutin mittariston digiaikaan, viisarinäyttöisen mittarin. Suurin ilo siitä oli keväisin, kun aina kertoi, ettei lataa. Piti sitten antaa magnetointikäämille pikku täky että heräsi. Muuten ei mittarilla juuri käyttöä ollut.
tallennettu

Hyvä pyörä, parempi mieli.
motomatti

Viestejä: 3 323


« Vastaus #11 : Heinkuu 16, 2013, 17:28:35 »

Lainaus
volttimäärä, että ihan seuraa sitä?

Mittarista mielenrauhaa....

Joku muukin voi olla yhtä utelias kuin minäkin ja seurailen Brevan ja muidenkin pyörien volttimittarista silloin tällöin kuinka jännite käyttäytyy. Voi tulla havainto piilevästä viasta ihan sattumalta.
tallennettu
Camn

Viestejä: 1 231



« Vastaus #12 : Heinkuu 18, 2013, 22:03:57 »

Lainaus
Juuri noin käyttäytyi toisessa keskustelussa kaipaamani jännitteensäädin joka sitten antautuikin

Siis: virta ensimmäistä kertaa päälle = latausvalo ei pala. Starttaa kerran (niin että ei käynnisty) = palaa. Virta tämän jälkeen pois/päälle = palaa aina kun virta on päällä (moottori ei käy).  Samoin kun on ollut liikenteessä, sammuttanut moottorin ja kääntää virrat päälle, palaa. Ja kun tyhjäkäynti lähenee 1000 rpm, kokee hehkua joskus hieman.

Mietin että voisiko se johtua jostain muusta ?  Valo palaa = kun sen hehkulangan eri päissä on eri jännite (ihmeellistä tosiaan, eikös ne johdon päät ole ikään kuin "samassa potentiaalissa" kun miinusta ei ole missään)? Kun hehkulangan toiselle puolelle tulee jännite akun plus navalta ja toiselle lataussäätimeltä: "vian" on  siis johduttava lataussäätimestä (lataa kyllä, kyse on vain tuosta valon käyttäytymisestä)? Kun laturi on pyörähtänyt vähänkin (ja akun jännite hieman pudonnut kun startti on imaissut tehoja), säädin jollain tapaa herää, että "helkkari sentään tässähän piti näyttää valoa että latausjännite on nyt pienempi kun akun jännite". Voisin vielä mitata akun napajännitteen ennen käynnistämistä, veikkaan että on 12,8V ja laittaa sen toisen maajohdon (nykyisen kyllä putsailin ja kiristelin jo), sehän siis menee vain säätimen kiinnityskorvakkeeseen, ei suoraan säätimeen.

"Kun 30A sulake näyttää sulaneelta, syy voi olla myös säätimessä."

Koetin raapustaa yksinkertaistetun kuvan (V11, ei kat) tästä kohtaa. Tuon "valot" releen vaihtaminen  pitää ainakin kokeilla, Releessä on "no" sulkeutuva kärki, josko kontaktissa olisi jotain sellaista joka laskee jännitettä hieman? Nimittäin starttipainiketta painettaessahan tuo kärki liikkuu: startti on/kärki auki, startti off/kärki kiinni). Ja starttauksen jälkeen latausvalon käyttäytyminen muuttuu...


* Ducati.jpg (117 kilotavua, 2574x940 - tarkasteltu 131 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Heinkuu 17, 2014, 21:52:09 kirjoittanut Camn » tallennettu

V11
TimoEv

Viestejä: 1 165


Porukassa mukana - pyynnöistä huolimatta!


« Vastaus #13 : Heinkuu 19, 2013, 07:48:12 »

Sähkökuvissa on esitetty sähkölaitteiden tilanne silloin, kun virta ei ole päällä.
Releiden NO on Normally Open eli kärki on auki, kun releellä ei ole virtaa. Ja tietenkin NC on päinvastoin.
Releet, jotka ovat pyörissä, eivät ( Hinta... ) ole hermeettisesti suljettuja. Tästä saattaa aiheutua joko kontaktin kokonaan puuttuminen tai huono kontakti. Tällöin ylimenovastus pudottaa jännitettä. Joskus se saattaa pudota jopa liiaksi ja jokin vehjes ei sitten puksuta. Tillanne on sama jos lampun kanssa sarjaan kytkee vastuksen - lamppu himmenee...
Joskus stattasimme isoa dieseliä irtoakuilla. Pyöritti vaan ei tullut tulille. Syy: Akun jännite riitti pyörittämään, mutta ei avaamaan polttoainesolenoidia. Pyörässä vastaavantyyppinen tilanne saattaa olla myös käsillä.

Noissa lataussäätimissä - ja miksei muuallakin pyörissä - hyvin tärkeä asia on maadoitus eli jonkin kapineen yhteys runkoon ja edelleen akun miinusnapaan. Näissä 12V jutuissa on huomioitava tärkeänä se, että jo pienikin huono kontakti ( kuraa, ruostetta, löysää... ) aiheuttaa ylimenovastusta ja voi tehdä vekkuleita asioita. Erityisesti lataussäätimellä, jonka toiminta perustuu akun plus-navan ja rungon väliseen jännite-eroon. Tuosta ylempänä jo onkin juttua...
Toinen asia on, että jonkin kontaktin pätkiminen jossain kohdassa saattaa aiheuttaa vaikkapa ECUn liittimissä erikoisia pulsseja tms. jotka ECU tulkitsee omalla tavallaan ja toimii sitten sen mukaan.

Ylipäätään näin sähkömiehenä joskus ihmettelen kuinka vähän noissa sähkövikoja on, kun huomioi missä olosuhteissa releet, sulakkeet yms. pyörässä on.
tallennettu
Camn

Viestejä: 1 231



« Vastaus #14 : Heinkuu 19, 2013, 08:32:44 »

Lainaus
ihmettelen kuinka vähän noissa sähkövikoja on, kun huomioi missä olosuhteissa releet, sulakkeet yms. pyörässä on
Ja sitten vielä joskus joutuu ajamaan sateessa ja joskus tulee aiheutettua itse sadetta pesumielessä. Vaikka painepesurin käytöstä olen ymmärtänyt luopua kun siitä asiasta on täällä selkeästi ja yksiselitteisesti valistettu, pääsee vähintään tippuvettä sähkölaitteisiin. Mutta voisitko vielä ystävällisesti rauhoittaa mieltäni siltä - miten ne muutamat johdot, jotka vievät akun plus navalta sähköä sulakerasian sulakkeille... sellainen kun sattuu runkoon saamaan yhteyden (kulunut ajan oloon tärinästä tms.) - palaa koko pyörä kun johto alkaa hehkumaan punaisena? Vähintään sulaa johtonippu ja tulee työläs remontti. Toinen vastaava suojaamaton johto on se paksu kaapeli akun plussalta startille.  Tässä asian tarkoituksenmukaisuus on helpompi ymmärtää ja johtoahan voi lisäeristää. V11 mallissa on siellä startin päässä tiukat paikat. Takaiskarilta sen "säätösäiliöön" tuleva metallipunosletku ja suuttimelta toiselle menevä bensaletku kulkevat siinä 10 mm säteellä. On raportoitu tapauksia joissa tuo iskarin letku on saanut yhteyttä startin (yhdellä kumitulpalla suojattuun) akulta tulevan plusjohdon kiristysmutteriin - ja palanut poikki (öljyt pihalle). Kaikki muut virtapirit joissa on aina jännite (vaikka avain on taskussa), lienevät sulakkeilla suojattu.
« Viimeksi muokattu: Heinkuu 17, 2014, 21:54:51 kirjoittanut Camn » tallennettu

V11
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2008, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!